Aiemmat näyttelyt:
Maria Nupponen
Erikseen
10.2. – 1.3.2018 | G12 Kuopio
Asioita on erittäin vaikea saada muodostamaan yhtenäisiä kokonaisuuksia. Havainnot liittävät itseensä mitä sattumanvaraisimpia merkityksiä, muistot haalistuvat ja vääristyvät, satunnaiset vaikutelmat kiteytyvät varoittamatta yleispäteviksi symboleiksi, eikä edes pysähtyneisyys onnistu jatkumaan ikuisesti. Ajan todellinen kulku ja kokemus sen vierähtämisestä tuntuvat olevan pysyvässä ristiriidassa keskenään, muistot sumenevat ja loikkaavat taas uusina versioina pinnalle, ja tiettynä hetkenä kankaalle on jostain syystä maalattava tuima lintu pimeydessä.
Erikseen-maalaussarja on hajanainen tutkielma elämän irrallisuudesta, satunnaisotos eräistä vaikutelmista, mielentiloista sekä epäonnistuneista yrityksistä luokitella kokemusten hallitsematonta kaaosta. Ajoittain kyseessä on vain ylistys sille, kuinka varjot toisinaan asettuvat, tai alakuloinen muistomerkki menetetyille asioille ja merkityksille, jotka eivät enää ole tavoitettavissa. Mustat akryylijäljet muodostavat pelkistettyjä ja epävakaita symboleja niin irrallisuudelle, katoavaisuudelle, yksinäisyydelle kuin käsittämättömyydellekin, mutta toisaalta myös ihmetykselle, euforialle ja vaikkapa katujen ja polkupyörien suurenmoisuudelle.
Sarjan maalausten kuvaama todellisuus heijastaa osin jonkinlaista kuvien ja visuaalisten vaikutelmien reaalimaailmaa, mutta niiden merkitys lymyää kuitenkin enimmäkseen jossain sen takana. Ja toisaalta nämä maalaukset ovat myös, ja aivan yhtä aidosti, vain haparoivia yrityksiä kuvata mustan maalin avulla puita, hahmoja, rakennuksia, otuksia ja esineitä.
– Maria Nupponen, 2018
Maria Nupponen
Seinät
7.9. – 26.9.2013 | G12 Helsinki
Maalausteni pääosassa on inhimillinen kokemusmaailma, erityisesti rakennettu ympäristö ja sen erilaiset merkitykset. Maailma hahmottuu rajaamalla, ja seinät, niin konkreettiset kuin käsitteellisetkin, pitävät sisällään tai tarjoavat taustan mitä erilaisimmille toiminnoille, kokemuksille, muistoille ja ajatuksille. Seinin rajattujen tilojen merkitykset eivät kuitenkaan ole vakioita, vaan sama ympäristö voi ilmetä eri kokijoille eri aikoina niin pelottavana, muuttuneena, yhdentekevänä, elähdyttävänä kuin tietyn ajanjakson kiteytymänäkin.
Mustavalkoisissa akryylimaalauksissani olen uppoutunut ihmisten ympärilleen pystyttämien seinien sisä- ja ulkopuolella väreileviin tunnelmiin ja merkityksiin, ja samalla Seinät-kokonaisuus on myös kunnianosoitus konkreettisten, maailmassa olevien ja olleiden seinien vastaansanomattomalle viehätysvoimalle. Seinissä konkretisoituu olemassaolon samanaikainen rajallisuus ja rajattomuus; se, kuinka asiat näyttäytyvät aina lukuisista eri näkökulmista, mutta eivät koskaan kaikista samanaikaisesti, kuinka jotain jää aina näkymättömiin. Seinät sekä luovat sisälleen todellisuuksia että samanaikaisesti kätkevät ne. Asioita on olemassa, mutta kohtaamme ne ainoastaan häivähdysten, vääristymien ja irrallisten palasten kautta. Näihin palasiin liitettyjen merkitysten määrä on kuitenkin potentiaalisesti rajaton.
Maalaukseni ovat tällä hetkellä mustavalkoisia, sillä maalaamisessa minulle olennaisinta on jälkien jättäminen kuvapinnalle – muotojen, valojen ja varjojen sekä eri elementtien keskinäisten jännitteiden tai niiden välisen harmonian hahmottuminen. Maalaukseni ovat esittäviä, ja valokuvilla on usein niiden synnyssä enemmän tai vähemmän merkittävä rooli. Maalaamiseni on monessa mielessä hyvin lähellä piirtämistä, ja maalaaminen ja piirtäminen ovatkin minulle omanlaisiaan osia samasta kokonaisuudesta, eri tapoja lähestyä joka kulman takana piilevää mahdollisten kuvien maailmaa.
Maria Nupponen, 2013
Taiteilijan teokset taidekaupassa
esillä näyttelyssä
