Maisema on minulle hiljainen runo. En pyri maalaamaan ”kuvaa” maisemasta, vaan sen synnyttämän mielentilan. Valo ei saa olla liian kirkas tai kova vaan pehmeä. Tällainen hetki voi olla syksyinen aamu, jolloin maisema kietoutuu sumuun, vuoden- ja vuorokaudenajat antavat erilaisia mahdollisuuksia: kesäyö, talvinen metsä, keväinen joenuoma, johon kuvastuu punaruskeita puita.
Etsin luonnosta tunnelmaa, hetkeä, hiljaisuutta. Maisema ikään kuin puhuu ihmiselle. Maalauksella tai kuvalla on mahdollisuus jatkaa siitä, missä sanat vaikenevat.
Elämässä on erilaisia vaiheita, uusia paikkoja ja kausia – niin taiteessakin. Matkat ja taidehistoria antavat elämyksiä; voi nähdä vanhan uudessa valossa. Maalaan akryyliväreillä kankaalle. Pidän akryyliväreistä ehkä siksi, että ne muistuttavat lapsuuteni vesivärejä. Jos haluaa kuultavan pinnan, käyttää enemmän vettä ja suurta sivellintä. Vedenpinnan heijastukset vaativat nopeaa kättä. Lopputulos saattaa olla myös yllätys.
Olen tutkimusmatkalla.
Elisa Heinonen, 2019
Aiemmat näyttelyt:
Elisa Heinonen
Maalauksia
6.7. – 25.7.2019 | G12 Helsinki
CV
Taidemaalari, taiteilijan debyytti Kouvola 1965.
Ryhmänäyttelyitä yli 100 kotimaassa ja ulkomailla.
Yksityisnäyttelyitä 75 kpl.