Kuvataiteilija Päivi Eskelinen
s. 1960 Iisalmi
Asuu ja työskentelee Helsingissä.
Eskelinen valmistui Filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta (Italialainen filologia, taidehistoria) 2006 sekä Filosofian tohtoriksi (Italialainen filologia) 2013.
Eskelinen on pitänyt lukuisia yksityis- ja ryhmänäyttelyitä ja hänen teoksiaan on useassa kokoelmassa.
Aiemmat näyttelyt:
Päivi Eskelinen
17.9. – 6.10.2016 | G12 Kuopio
Jos maalaustaide myytin mukaan syntyi halusta ikuistaa rakastetun varjokuvan ääriviivat, tämän näyttelyn teokset ovat syntyneet tarpeesta hahmotella elämän ääriviivoja.
Aikoinaan luonnon tutkiminen piirtämällä tai maalaamalla kuului olennaisena osana sivistykseen. Ajatuksena oli, että kohteen olemuksen voi todella ymmärtää vasta, kun sen on jäljentänyt. Myös minulle tarkka ympäristön jäljentäminen on tapa ymmärtää maailmaa. Näköisyyden tavoittelu piirtäen ja maalaten on ennen kaikkea läsnäoloa tässä hetkessä. Näissä maalauksissa se on kuvattujen esineiden vuoksi samalla läsnäoloa menneisyydessä.
Kun esineet ovat lähellä, osa jokapäiväistä elämää, emme oikeastaan näe niitä. Vasta kun aika tai etäisyys ovat ensin erottaneet meidät niistä, ne uudelleen kohdatessa muuttuvat näkyväksi. Esineet saattavat herättää voimakkaitakin tunnemuistoja. Myös esineiden keskellä eläneen henkilön poissaolo tekee ne jälleen näkyväksi. Esineet ja vaatteet ovatkin elämämme materiaalinen jälki. Vaatteet ovat seuralaisiamme arjessa ja juhlassa, mutta kun niiden suojaama keho on poissa, niistä tulee anonyymeja.
Maalaus ei ole vain tapa ajatella, vaan myös ajatusten näkyväksi tekemistä. Kun esinemaalauksissa tarkastelen maailmaa itseni ulkopuolella, omakuvissa tarkastelun kohteena on oma sisäinen kuvasto. Se on kuitenkin eräänlaista varjokuvan tavoittelua, sillä kuva kankaalla ei ole sama kuin kuva mielessä. Aistihavainnot, materiaalien ominaisuudet ja erilaiset vaikutteet ympäröivästä todellisuudesta sekoittuvat niin, että loppujen lopuksi ääriviivat asioiden ympärillä elävät omaa elämäänsä.
Päivi Eskelinen, 2016