Taiteellisesssa työskentelyssäni olen keskittynyt kiveltä vedostettuun litografiaan. Painolaattana ovat kalkkikivilaatat. Kivi on luonnonmateriaali vuosituhansien takaa. Kivillä, joilla teokseni syntyvät ovat jo menneet mestarit tehneet litografiaa aina 1800-luvulta lähtien. Tai ehkäpä niillä vedostettiin kiiltokuvia tai kauniita etikettejä tai kouluihin opetuskuvatauluja.
Tyylini on maalauksellinen, siveltimen kosketus kiven pinnalla on aivan erityinen. Litografian jälki on hyvin valööririkasta peittävästä läpikuultavaan. Kivilaatan huokoinen aines toistaa värit hehkuvina ja hengittävinä. Värien vahva intensiteetti ja uniikki, käsityömäinen jälki miellyttävät minua litografiassa.
Kuvieni alkujuuret ovat usein luonnossa, ne ovat enemmänkin muistoja ja tunnelmia kuin selkeitä kuvia. Esittävyys pikkuhiljaa katoaa ja jäljelle jää vaistonvaraiset siveltimen liikkeet ja värien jättämä jälki.
Työskentelen pääasiassa Helsingin Kivipainossa. Viime keväänä aloitin yhteistyön Pariisissa Idem Paris-litografiapajalla, jossa jatkan työskentelyä myös tänä
keväänä.
– Kaisu Sirviö
Kaisu Sirviö
Kivilitografioita ja tussimaalauksia
28.5.-16.6.2016 | G12 Kuopio
Tässä näyttelyssä nousee keskeiseen rooliin litografioiden rinnalle suurikokoiset tussimaalaukset. Päätekniikkani on ollut jo pitkään kivilitografia. Eikä mikään voita sitä hienoa tunnetta maalata ikiaikaisen kiven pintaan.
Nyt haluan kuitenkin suurempia kaaria siveltimen vedoille, kiven pinta-ala ei tällä kertaa riittänyt. Tekemisen tapa ratkeaa maalausprosessin aikana. Toisena hetkenä vedän suurissa kaarissa siveltimen vedot ja annan roiskua ja pärskyä, toisella kertaa hion pientä yksityiskohtaa tarkemmin. Joskus siveltimen jälki on pelkää ääriviivaa ja aihioita ja joskus täyteläistä väriä ja paperille saattaa kaatua kokonainen maalipurkki.
Kuvieni aiheet löydän edelleen luonnosta, sieltä etsin värejä, struktuureja ja malleja. Teosten aiheet ovat orgaanisia ja siksi kiehtovat minua. Samassa kuvassa on nuppuja ja uuden syntymää kuvaavia symboleita, niin myös täyteen kukoistuksen puhjenneita kukkia ja jo kuolleita ja lakastuneita riutuvia oksia ja kuihtuneita kukintoja. Niin on elämässäkin, ilon, onnen ja täyttymyksen rinnalla kulkee aina suru ja luopuminen.
– Kaisu Sirviö, 2016
Taiteilijan teokset taidekaupassa
esillä näyttelyssä
